Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus

Yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ei ole syytä ymmärtää niiden muusta toiminnasta irrallisina, vaan elimellisenä osana yliopistoissa tehtävää tutkimusta ja sille perustuvaa opetusta. RUSE:ssa on jo pitkään kehitetty välineitä ja mittareita tutkimustoiminnan ja sen varaan rakentuvan muun toiminnan tuloksellisuuden analysointia varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa selvityksessä havainnollistetaan, miten tieteen- ja koulutusaloittainen lähestymistapa on operationalisoitavissa avoimista tietokannoista saatavilla olevilla aikasarja-aineistoilla perustutkimuksen varaan rakentuvan toiminnan vaikuttavuuden empiiriseksi analyysiksi.

 

Empiirisen tutkimuksen keinoin selvityksessä eritellään, sitä minkälaisten mekanismien kautta tuloksellinen tutkimus ja opetus muuntuvat yhtäältä alueelliseksi vaikuttavuudeksi yliopistojen sijaintimaakuntien elinkeinoelämässä sekä toisaalta kansainväliseksi vaikuttavuudeksi tiedeyhteisössä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on, miten vaikuttavuus on tunnistettavissa ja mitattavissa.

 

Selvityksessä osoitetaan, että kaikkiaan seitsemän suomalaisyliopiston (HY, AYO, TY, TaY, ISY, OY, ja JY) tutkimus on noteerattu aikavälillä 2008–2013 alallaan maailman 300 kärkeen vähintään yhdellä alalla. Kolmensadan kärkeen yltäminen jollakin tieteenalalla edellyttää yliopistotutkimukselta alan kansainvälisen tieteellisen seulan läpäisevää tulosvolyymiä sekä myös vaikuttavuutta (impaktia) kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tietyn alan yliopistotutkimuksen läsnäolon näkymistä alueen elinkeinoelämän T&K-intensiivisyydessä tarkastellaan puolestaan sijaintimaakuntien yritysten T&K-menojen sekä työllisyyden suhteella. Viiden alan (bio- ja luonnontieteet, teknilliset tieteet, lääketieteet, SSH alat ja maa- ja metsätieteet) kokoavissa tarkasteluissa havainnollistetaan karttapohjien avulla yliopistotutkimuksen varaan rakentuvaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta niin kansainvälisesti (tutkimuksen vaikuttavuus kv. tiedeyhteisössä) kuin alueellisestikin (koulutuksen vaikuttavuus sijaintimaakunnan elinkeinoelämän T&K-intensiivisyydessä).

 

Projektin loppuraportti ilmestyy pian. Raportissa mm. Juha Hedmanin ja Kalle Artukan artikkeli: ”Tutkimuksen varaan rakentuvan toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen alakohtainen analyysi.”

 

 

 

Yhteyshenkilöt

Julkaisut

Hedman, J. & Artukka, K. 2015. Tutkimuksen varaan rakentuvan toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen alakohtainen analyysi Teoksessa: Vastuullinen ja vaikuttava. Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 205–219. linkki.